Autovaa’at lämpimiksi omalla kaukolämmöllä – ympäristökin kiittää


Autovaakojen nestelämmitysjärjestelmä soveltuu erittäin hyvin CHP- ja lämpölaitoksille, jotka voivat hyödyntää siinä omaa tuotettaan – kaukolämpöä – kustannustehokkaasti. Myös ympäristö hyötyy, kun sähkönkulutus pienenee ja energiantuotannossa kuluu vähemmän raaka-aineita.

Kylmä tosiasia on, että Suomen oikutteleva talvi vaihtelevine sääolosuhteineen laittaa autovaa’at ja niiden toiminnan kovalle koetukselle. Sohjoa ja jäätä riittää riesaksi asti puolisen vuotta. Perinteisesti vaa’at on pidetty sulana sähkölämmityksen avulla, mutta nestelämmitys edustaa uutta vaihtoehtoista ja aiempaa ympäristöystävällisempää teknologiaa.

– Glykoolilämmitys on selvästi kasvava trendi ja kiinnostaa yhä useampia asiakkaita, erityisesti uusia laitoksia, monien etujensa ansiosta. Se sopii hyvin niin isoille kuin pienille kombivoimalaitoksille ja lämpölaitoksille, kertoo myyntipäällikkö Juhani Mäenpää Tamtron Systems Oy:stä.

Vaakojen ja punnitustiedon hallintajärjestelmien valmistaja Tamtron Systems on kehittänyt markkinoiden älykkäimpiä punnitusratkaisuja vuodesta 1972 lähtien ja toimittanut alan edelläkävijänä ensimmäiset nestelämmitysjärjestelmät Scalex 1001 -autovaakoihinsa vuonna 2010.

Eurot kulkevat vaa’an kautta

Yksi nestelämmityksellä varustettujen autovaakojen käyttäjistä on Mikkelissä toimiva Etelä-Savon Energia Oy (ESE), jonka Pursialan voimalaitokselle Tamtron toimitti kaksi 26-metristä Scalex 1001 -autovaakaa vuosina 2016 ja 2017. Pursialan vastapainevoimalaitos tuottaa sähköä CHP- eli yhteistuotantona, ja syntyvä lämpö johdetaan kaukolämpöverkostoon. Nyt omalla kaukolämmöllä lämmitetään myös kahta laitoksen pihalla olevaa autovaakaa, joilla punnitaan energiantuotannossa tarvittavia raaka-aineita.

ESE panostaa uusiutuvan energian tuotantoon, ja Pursialan voimalaitoksessa käytetään polttoaineena puuta noin 80 prosenttia. Laitoksen pihalle ajaa tiuhaan tahtiin rekkoja ja kuorma-autoja tuomaan haketta energiantuotantoon. Talvella noin 10–15 asteen pakkasella vaaoilla tehdään noin sata punnitusta päivässä. Vaakojen toimintavarmuudella ja punnitustietojen tarkkuudella on laitokselle suuri taloudellinen merkitys.

– Eurot kulkevat vaa’an kautta. Jos on sata punnitusta päivässä ja niissä on jokaisessa yhden prosentin heitto, periaatteessa haketoimittajalta häviää yksi rekkakuormallinen tai voimalaitokselta häviää rahaa yhden kuorman verran. Viiden prosentin heitossa on kyse jo viiden kuorman häviämisestä jonnekin. Virheissä puhutaan siis merkittävistä rahasummista, kun volyymit ovat isoja, laskeskelee kunnossapitoinsinööri Hannu Partanen Pursialan voimalaitokselta.

Laitoksen entisissä vaaoissa ei ollut lämmitystä, mikä aiheutti haasteita etenkin, kun lämpötila oli nollan tienoilla. Autot toivat renkaissaan sohjoa, joka suli vaa’alle ja sen alle. Vesi jäätyi betoniperustuksiin ja muodosti jääpuikkoja.

– Ongelma oli, että vaaka rupesi kantamaan eikä enää ollutkaan vaaka-antureiden varassa. Se näytti väärin, koska välissä oli jäätä. Meille tuli lisätyötä ja -kustannuksia siitä, kun jouduimme säännöllisin välein sulattamaan jäät höyryllä vaa’an alta pois, Partanen selvittää.

Oma lämpö tulee edullisemmaksi kuin sähkö

Kun uusien autovaakojen hankinta tuli ajankohtaiseksi Pursialan voimalaitoksella, lämmitysjärjestelmää mietittiin tarkasti. Perinteisen sähkölämmityksen sijaan vaa’at päätettiin varustaa nestelämmityksellä. Se toimii samalla periaatteella kuin omakotitalojen lattialämmitysjärjestelmä paitsi, että putkistoissa kiertää glykooli.

Lämmitysenergiana käytetään oman laitoksen kaukolämpöä, jota on kätevästi saatavilla. Kuuma vesi tulee maanalaista eristettyä putkea pitkin vaa’an lämmönvaihtimeen ja palaa takaisin laitokselle siirrettyään siihen energiansa.

Partasen mukaan voimalaitokselle tulee noin 20 prosenttia edullisemmaksi pitää vaa’at lämpiminä kuumalla kaukolämpövedellä kuin lämmittää niitä sähköllä. Ihan ilmaista lämpö ei kuitenkaan ole, vaikka se oma tuote onkin, sillä energian tuotantoon kuluu aina polttoainetta.

Vaakojen lämmitys on päällä neljä viisi kuukautta vuodessa talvella. Ulkolämpötila-anturi mittaa ulkolämpötilaa ja päästää venttiilistä lämmönvaihtimeen kuumempaa vettä, kun lämpötila laskee alle viiden plusasteen. Kun lämpötila kylmenee alle viiden miinusasteen, lämmitystä vähennetään.

– Kun pakkanen alkaa kiristyä, lämmitystä ei tarvita, koska silloin vaa’alla ei ole jäätymisongelmaa. Kunnon talvikelillä sinne ei tule lunta eikä jäätä, sillä autot ovat puhtaita. Tästäkin tulee säästöä, Partanen kertoo.

Maksaa itsensä nopeasti takaisin

– Olisi varmasti ollut halvempaa asentaa vaakoihin perinteinen sähkölämmitys, mutta takaisinmaksuaika nestelämmityksellä ei ole kovin pitkä. Meidän näkemyksemme mukaan nestekiertoinen lämmitys on halvempi kuin sähkölämmitys, jos katsotaan vaa’an koko elinkaarta. Tätä voi verrata vähän siirtymistä omakotitalossa sähkölämmityksestä maalämpöön. Se on kertainvestointina iso, muttei maksa sen jälkeen mitään, Partanen toteaa.

Pursialan vaa’at ovat vielä niin uusia, ettei niille ole tähän mennessä tarvinnut tehdä mitään toimenpiteitä. Vaakojen huoltoon aiemmin mennyt työaika voidaan nyt käyttää johonkin muuhun.

– Meillä on yksi huoli vähemmän, kun ei tarvitse aina tarkistaa, näyttääkö vaaka oikein, tai tehdä kalibrointipunnituksia. Siitäkin tuli aina lisäkustannuksia. Myös sohjon putsaaminen on jäänyt lähes kokonaan pois, ja jääongelma on poistunut.

Myös laitokselle raaka-aineita toimittavat kuljetusyritykset ovat olleet tyytyväisiä vaakojen toimintaan: yhtään valitusta tai reklamaatiota ei ole tullut punnituksista.

Vaaoissa on varalla sähkölämmitystä varten kaapeloinnit, mutta niitä ei ole kertaakaan tarvittu.